kuoromatkalla Unkarissa

Suuri tervehdys molopäät! Olin kymmenen päivää ulkomailla. Minulla oli ylettömän hauskaa. Niin hauskaa, että ihoni muuttui keltaiseksi ja maksani muuttui epämääräiseksi löntiksi joka lilluu tällä hetkellä jossain päin kehoani.

Matkasta en enää muista paljon, koska onhan siitä jo 2 päivää kun reissulta saavuin takaisin. Auschwitzissa kävimme ja se oli todella sairas paikka. Lisäksi oleskelimme mm. Latviassa, Puolassa, Unkarissa, Slovakiassa, Liettuassa, Virossa ja ehkä vielä jossain muussakin maassa. Se siitä.

Toinen esiintyminen ei mennyt meikäläiseltä oikein suunnitelmien mukaan. Siellä salissa oli ehkä 300 munavoita lämmintä ja meikäläinen hikosi nesteet ulos sitä mukaa kun olin niitä juonut. Pakki oli aivan sekaisin ja meinasi tajukin lähteä. Konsertti jäi sitten meikäläiseltä kesken ja ryntäsin biisien välissä takarivistä ulos salista ja suoraan vessaan. Kuvitelkaa tässä vaiheessa Helvetin huonokuntoisin vessa mihin lastenraiskaajat ja Simo-nimiset ihmiset laitetaan kärsimään tuomiota. Tämä vessa oli se potenssiin kymmenen. Eikä ollut tietenkään vessapaperia. Ei siinä suurempaa sotasuunnitelmaa kerennyt tekemään kun piti jo päästä paskalle. Suorittamisen jälkeen piti sitten keksiä mihin pyyhkiä kaikki kuonat. Ajattelin jo sukkaa, mutta taskustani löytyi joku ohjelmapaperi minkä käytin. Näin jälkeenpäin harmittaa etten pyyhkinyt paikallisiin seteleihin, koska niillä on vähemmän arvoa kuin sillä ohjelmalehtisella.

Mainittakoon vielä että kuoromme on erikoinen. Monet juo viinaa ja loput polttaa vesipiippua. Enempää en jaksa kirjoittaa koska en jaksa.

Tervehdys vittupäät! Minua alkoi kyrsimään kun uimahalliin on liian pitkä matka eli noin puoli kilometriä. Siksi päätin että saa pelleily riittää ja tekaisin itselleni oman tekojärven taloni eteen. Sen nimi on Tekojärvi. Huomasin heti että muutkin tulevat innoissaan pärskyttelemään autoillaan järveeni. Ajattelin tehdä järvestä maailmankuulun turistikohteen.