perjantaina, joulukuuta 30, 2005

päivää

Kysyin tänään paikalliselta rakettikauppiaalta olisiko sillä myydä yhtä kuurakettia. Ei kuulemma ollut. Ne on kiven alla tänä vuonna. Soitin sitten Nasalle, joka on vanha kaverini että olisiko yhtään myynnissä. Ei ollut. Tuleepas paska uusi vuosi kun ei yhtään kuurakettia saa. Mutta ei hätää, onneksi olen taitava käsistäni joten päätin hankkia raaka-aineet itse. Ensiksi kävin louhimassa rautamalmia Hattelmalan harjulta, jonka sitten kuumensin sytkäriläni ja erottelin kuona-aineet puhtaasta raudasta. Sen jälkeen muotoilin punahehkuisesta raudasta rakettiini sen hienon terävän kärjen jolla puhkaisen ilmakehän, jotta pääsisin kuuhun asti.

Sen jälkeen kävin Finnkorkin takaa pöllimässä tyhjän peltitynnyrin. Roudasin sen Katumalle jossa paikalliset deekut täyttivät sen suosikkijuomallaan nitroglyseriinillä. Lisäksi kävin Hätilän sademetsissä noutamassa köynnöstä, jolla kiinnitän tynnyrin sekä itseni kuuraketin runkoon kiinni.

Tänä yönä käyn noutamassa itselleni kuuraketin rungon. Ajattelin että puinen puhelintolppa riittää hyvin. Rengossa saattaa olla vielä niitä. Sytytyslangan saan kissanpierusta.

Huomenna sitten laitan raketin kärjen paikoilleen, köytän tynnyrin kiinni runkoon ja asennan siihen sytytyslangan. Kello 24:00 lähden matkalle kuuhun. Sitä ennen ajattelin juoda viinaa.

torstaina, joulukuuta 29, 2005

no voehan pillu

Tuli tässä juuri mieleen, että kukaan nainen ei tullut sillon yksi perjantai oveni taakse. Te ilmeisesti käsititte vuoden hieman väärin. Tästä vuodesta oli kyse. Aion kuitenkin korottaa panoksia.

Tämän viikon perjantaina eli 30.12.2005 jälleen uusi sessio minun kotiovellani. Se joka kestää seuraani yli kaksi kuukautta saa lahjaksi hienon esineen, jonka minun piti antaa jo jouluna eräälle henkilölle. En sitten kuitenkaan antanut ja nyt se on JUURI SINULLE tarjolla. Lahjan arvo on yli 50 euroa.

keskiviikkona, joulukuuta 28, 2005

pyydän nöyrimmästi anteeksi

Olenpas ollut vittumainen. Olen kirjoittanut tänne blogiini aivan tarpeetonta ja turhaa paskaa. Tästä päivästä lähtien koitan olla kirjoittamatta tänne mitään omista fiiliksistäni kuinka minua vituttaa ja kaikki menee päin helvettiä. Ei ketään se kiinnosta. Kaikki haluavat lukea mukahauskoja kirjoituksia täällä eikä mitään tunnepaskaa. Minä heitän nyt omat tunteeni pois *viuh*. Ai että kun tuli heti parempi olo.

Merikarvialla tuulta 8 metriä sekunnissa. Lämpötila vaihtelee plus 10 ja miinus 37 asteen välillä. Auringon nousua kannattaa odottaa kello yhdeksän tietämillä.

maanantaina, joulukuuta 26, 2005

sdfh

Mikäköhän perkele siinä on kun kukaan ei muista minua ikinä. Se on erittäin kivaa mennä jollekkin vanhalle tutulle selittään jotain kun se toinen kattoo että kukas perkeleen idiootti toi on. Joko minulla on hyvä ihmismuisti, koska muistan aina kaikki tai sit mä oon niin perseestä että ketään ei kiinnosta kuka mä oon.


Uutena vuotena ostan maailman isoimman raketin ja ammun sillä itseni kuuhun. Siellä aion syödä juustoa. En aio päästää ketään sinne. Eikä sinne varmaan kukaan haluaisikaan. Aina parempi. Voin syödä koko kuun ihan itse. Otan mukaan makuupussin, koska siellä on kuulemma viileää. Otan mukaan myös litran maitoa ja kaksi muovikassillista happea, koska kuussa ei kuulemma ole sitä. Ihme homma.

lauantaina, joulukuuta 24, 2005

Tulipas sittenkin melko hyvä joulu. Sain kuulla erittäin positiivisen asian. Se uutinen ei varsinaisesti ole minulle niin iloinen kuin eräälle henkilölle. Joka tapauksessa olen erittäin onnellinen jos se tapahtuu. Se tulee muuttamaan minunkin elämää. Joka tapauksessa tapahtumaan on vielä aikaa niin perkeleesti. Melkein vuosi, mitä tahansa voi tapahtua sitä ennen.

Asiasta pyllyn reikään. Nyt kustantaja on päättänyt sensuroida kirjaani. Voisin laittaa jälleen pari otetta tulevasta julkaisustani.

"...Taneli oli koulun joulujuhlassa. Jännitys oli kova, koska hänellä sattui olemaan lauluesitys. Hänen oli määrä esittää "Joulupukki" tai joku muu vastaava paska joululaulu. Koulun rehtori tuli salin eteen ja otti aplodit tyynesti vastaan. Hän esitteli seuraavan esiintyjän. "Seuraavaksi meillä on esiintyjänä Taneli, joka esittää koulumme joulujuhlan kohokohdan."

Tässä vaiheessa Tanelilla alkoi puntti tutisemaan, mutta rohkein askelin hän käveli lavalle nuotit kädessään, koska ei hän ei millään oppinut vaikeita sanoja ulkoa. Hän astui lavalle. Juuri kun opettaja alkoi säestämään koulun liikuntasalin lasikatto rävähti rikki ja ikkunasta tippui alaston jeesus ristinsä kanssa huutaen "VOEEEEEE PERRRKELEEEEEE!!!"..."

"...Matti otti kädeensä *piip* ja heilautti sen *piip* *piip* *piip* ja huusi *piip* *piip*. Kesäkurpitsa löytyi myöhemmässä vaiheessa *piip* *piip* *piip* ja kansa huusi hengästyneenä *piip* *piip*. *piip* *piip* *piip* *piip* *piip* *piip* *piip* *piip* *piip* ja näin Matti sai ensimmäistä kertaa *piip* joka oli karvainen ja limainen..."

perjantaina, joulukuuta 23, 2005

VITTU

Tekisi mieli avautua oikein kunnolla, mutta en viitsi koska kusisitte seuraavat puoli vuotta asetonia - sen verran kovaa tekstiä nyt suoltaisin. Kaikki menee kuitenkin aivan päin vittua ja sillä sipuli. Tai ei oikeastaan edes mene, se vain tuntuu siltä. Ei asiat kuitenkaan hyvinkään ole, ei todellakaan. En vain pääse eräiden asioiden yli, vaikka pitäisi. Yleensä en muista mitään, mutta tää vitun keissi on juurtunut mun aivoihin. Taidan lähteä Nepaliin munkkiluostariin. Jos tämä tapaus siellä unohtuisi. Tai sitten alan harrastamaan jojoilua.

Jos ihmiselle kasvaisi oikeasti otsakikkeli se luultavasti ylettyisi sinunkin ikkunan alle. Tulossa on varmasti paskin joulu ikinä ja uusi vuosikin on luultavasti täyttä kyrpää. Samoin koko vitun ensi vuosi. Ellei tapahdu jotain mullistavaa ja hienoa. Sitäkin luultavasti kestäisi vähän aikaa ja sitten kaikki menisi taas päin anusmundia.

Avauduinpa kuitenkin. HAHAHAHAHAHAHAH!!! Tein kuitenkin teitä säästääkseni sensuroidun version, josta ei kukaan saa mitään tolkkua.

Ei siinä mitään. Toivotan teillekin erittäin paskat joulut. Nähdään helvetissä!

maanantaina, joulukuuta 19, 2005

juonenkäänteitä

Minä kirjoitan parhaillaan romaania. Se on jo melkein valmis. Luultavasti jo vuosisadan lopussa olen saanut sen valmiiksi julkaisua varten. Aion kuitenkin julkaista tässä pieniä pätkiä kirjasta, jotta tietäisitte mitä odottaa:

"...Pekka istui bussissa. Hänen vieressään röhnötti vanha ja ryppyinen luumu, joka oli luultavasti hänen isoäitinsä. Yhtäkkiä Pekka tunsi suurta kutituksen tunnetta vasemmassa kiveksessään. Hän koitti vaivihkaa työntää kätensä housuihin ja hieman rapsuttaa tuota pallopussia. Hänen alapäänsä oli jostain syystä aivan märkä. Ja voi sitä porun määrään kun Pekka huomasi, että hänen peniksensä oli kadonnut ja tilalle oli ilmestynyt reikä. Onni onnettomuudessa, sillä Pekka oli vahingossa koittanut housujen väärältä puolelta. Reikä minkä hän oli löytänyt oli pylly..."

perjantaina, joulukuuta 16, 2005

Joulun herkut pöytään

On tullut aika jolloin likaiset pikku partasuut katselevat ikkunoista sisälle. Aikuiset ja lapset, pitäkää ovenne visusti lukossa ja verhot alhaalla sillä nämä punalakkiset hiippamiehet ovat todella epäilyttäviä. Heidät pystyy onneksi kuulemaan kun he saapuvat paikalle. He pitävät lakeissaan kilistintä joka pitää DIUNGDINGDIUNKELIDIUNG-ääntä, jotta heidän omistajansa Tolupukki löytäisi heidät.

Koska kukaan tuskin halajaa setiä ikkunoidensa alle kurkkimaan, on tullut aika lähteä sotaan mukaan. Tänään teemmekin aseita noita inhoja otuksia vastaan. Myrkyn nimi on... VIUHVIUHTSIUTSIU... Aprikoositähti.

Ainekset:

500 g esikaulittua ja laskostettua voitaikinaa
420
aprikooseja
200 maustamatonta tuorejuustoa
1 tl vanilliinisokeria
1 rkl tomusokeria
1/2 dl mantelilastuja
1 rkl raesokeria
1 ltr koskenkorvaa
24 pulloa olutta

1. Aloita aprikoositähtien valmistus avaamalla kossupullo ja tarkista maku
2. Jos se on hyvää niin avaa oikealla kädellä olutpullo ja vasemmalla aprikoositölkki
3. Ota aprikoosit pois liemestä ja juo olutta
4. Varmista ettei kossu ole kerennyt pahentumaan
5. Ota esiin kaulin (se esine millä vaimosi aina hakkaa sinua) ja pyörittele sitä voitaikinan päällä. Jos osaat tehdä sitä yhdellä kädellä niin voit samalla ottaa hieman kossua tai kaljaa
6. Pidä kaulin tiukasti lähelläsi, koska saatat huomata että sinua tarkkaillaan
7. Ota rohkaisuryyppy
8. Tee voitaikinasta tähden muotoinen. Varo läikyttämästä olutta sen päälle
9. Toista vaiheet 1-8 monta kertaa
5. Sekoita astia tuorejuustoon vanilliini- ja tomusokerissa. Eiku toistepäin. No, kunhan kaikki menee sekaisin.
13. Ota onnistumisen johdosta pari ryyppyä
11. Säädä uuni 2000-astetta plussan puolelle
141. Kuka saatana on juonut viinojasi??
1234. Nyyt on khiire, hheittä kaikkki lllopuut aineekset ttäähtien pwäälle, ota olwutta ja koswsua kunnnon kulgaus ja heitää kokko passka uuniiiiin. Siiis nne tähdet.
144. Tontut sshaatana ovat jo sisäällä ppidä kiiryettä. Kväännä uunin grillilivastus päälle. Hakkaa vastaaontulevia tonhttuja kaulimella. Jos ehdit niin nauti välissä myössh hhiemah allkohoooliA
15rw. Ottaa tähhdet posi uunista ja heiteeeklle niillåa tonttuaja. Ne kuolevat ja rähähtäväyr ilkoisetsi. Veri rosikuut seinille ja amaksat tiruaksuava lits lätsa. TApa kaikie mitä ehdirt sillä tämä on tärkeääjh isänmaan puoljustaaha.
15513. Samuu sohvalle aj odota aammua. Heräät siihen kun vaimosi tutlee vieraishta, hyuutaa ja kirjoilee perkeleeee saataatnaa.

tiistaina, joulukuuta 13, 2005

oi tätä vitunmoista riemun tunnetta!

Olen nyt niin saatanan onnellinen, että pää meinaa räjähtää. Vähän aikaa sitten ihmettelinkin, että miten mulla näin hienosti menee, mutta saatiinhan se paska olo sieltä takaisin. Jippii!

Se on naiset ja herrat sillä tavalla, että minä olen ollut virallisesti sinkku jo ainakin 10 minuuttia. Nyt juhlistan sitä kuuntelemalla doom metallia ja soittamalla viulua veitsen ja ranteen yhteispelillä. Ai että kun on hienoa.

Jaahas, ja nyt tipahti postiluukusta kaupunginjohtajalta kutsu viettämään uutta vuotta hänen kanssaan. En tiennytkään tuntevani häntä. Ei se mitään, pakkohan sinne on mennä kun voi mennä yksin eikä tarvitse ottaa ketään mukaan. Sehän tulee halvemmaksi ja kaikki viinat saa itselleen. Hurraa!

Kaikki sinkkunaiset ovat tervetulleita vastaanotolleni perjantaina 16.12.2005 klo. 17 alkaen. Teitä tulee luultavasti erittäin paljon, joten pyydän kärsivällisyyttä. Ottakaa jonotusnumero oven vieressä olevasta automaatista, kiitän.

sunnuntaina, joulukuuta 11, 2005

Voihan muna

Pitihän se arvata. Juuri kun luulin, että on kivaa niin joku tulee ja kertoo, että sinulla muuten ei olekaan tästä lähtien kivaa. Minulla taitaa olla häviämisen geenit. Noh, ehkä siihen pitää vain tottua. Onneksi en häviä joka päivä vaan aina välillä ja sitäkin katkerammin. Minun oma pikku karkkipussini nimittäin vietiin, tai toivottavasti se on vain kadoksissa väliaikaisesti.

Noh, yön nukuin silti kohtuullisen hyvin. 12 tuntia olin sängyssä, joista varmaan 6 tuntia vietin unten mailla ja loput ajasta mietin mitä karkeilleni kuuluu. Tuossa ne karkit vielä eilen olivat, mutta en tiedä mitä tapahtui. Toivottavasti ne ilmestyy jostain takaisin. Pelottaa, että jos ne eivät ilmestykään enää mistään esille.

Voisin antaa lähes mitä vain, jotta saisin karkkini takaisin. Enkä minä mitään uusia karkkeja halua. Ne vanhat karkit ovat paljon parempia kuin muut. Nämä karkit olivat ainutlaatuisia, en ole missään nähnyt samanlaisia. Ehkä ne on tuotu jostain Jaappanista tai joku humanoidi on heittänyt rahtinsa maahan. Oikeastaan ihan sama, mutta hyviä ne olivat.

lauantaina, joulukuuta 03, 2005

Linnan juhlat

Minä lähden tänään linnan juhlille. Hieman etuajassa. Tämä on VIP-tilaisuus. Edes hyvää ystävääni Tarja Halosta miehineen ei ole kutsuttu paikalle. Sovitin äsken pukua päälleni ja se sopii kuin sukka munaan ja muna koloon ja kolo nivusiin ja sivuset jalkoihin ja jalat torsoon ja torso päähän ja pää hattuun ja hattu hyllyyn ja hylly huoneeseen ja huone taloon ja talo tontille ja tontti kaupunkiin ja kaupunki maahan ja maa maanosaan ja maanosa maapalloon ja maapallo universumiin ja universumi... RÄÄÄKKKSSSPOOOOKKSS KILIKILIKILIKILIKILIKLONG BOOOIIIINNGNGGGGGG AARRRRRGGGHHHHH!!!

Oli hieman ongelmia eilen kravattisolmun kanssa. Sain siitä aina jonkun helvetin hirttosilmukan näköisen luomuksen. Loppujen lopuksi kolmen rikkinäisen kravatin, häätöilmoituksen ja kahden Prozac-purkin jälkeen sain itseäni tyydyttävän solmun aikaiseksi. Tyydytin itseni sitten siihen solmuun. Kaaakkkkapiiissssaaakiiikkkkeeelliiiipppyyyllllyyyykraaaaaaakk.